Kaupungista aloin todella pitää vasta neljäntenä päivänä, kun kaikki pakolliset kohteet oli jo nähty ja pakolliset tehtävät suoritettu. Alkuperäinen kevyt suunnitelma oli siis ollut viettää muutama, ehkä neljä päivää Lissabonissa ja jatkaa siitä jonnekin. Pohdin ja pohdin, että mihin lähtisin, enkä keksinyt mitään inspiroivaa, joten päätin jäädä Lissaboniin.

Otin metron, ensimmäinen metromatkani, Orienteen. Paikkaan jossa oli ollut 1998 maailmannäyttely. Orientessa kaikki oli suurta ja modernia, ei ollut vielä kymmenessä vuodessa muuttunut vanhanaikaisen näköiseksi.

Rakennukset olivat suuria, kadut leveitä ja ehkä mahtavimpana silta, pituutta 17,2km. Ei, en nähnyt sen toista päätä. Orienten saldona kaksi tradia, yksi virtuaali ja yksi geokohde. Matkustin myös köysiradalla (3,7€), joka kulkee rannan suuntaisesti, huisin hauskaa, olin aivan innoissani.

Orienten suosituin nähtävyys on varmastikin akvaario (11€). Ensin ajattelin, että ei kiinnosta. Eräs työkaverini, pari viikkoa sitten siellä käynyt kehui sitä kovin, samoin A&A oli aivan innoissaan siitä. Pohdin, että ehkä en ole koskaan käynyt isossa akvaariossa, joten ehkä se on aika mennä. Olihan se hieno.

Keskellä olevassa valtavassa akvaariossa polski vaikka minkä kokoista ja näköistä kalaa. Sitä ihmettelin eniten, että miten eivät syö toisiaan. Yksi syy on varmasti riittävä ravinto syömättä toisiaan, mutta silti olen yhä siinä käsityksessä, että hain luontoon kuuluu tappaa ruokansa.

Eniten huomiota saanut kala siellä oli kala, jota englanniksi kutsuttiin nimellä sunfish. Todella erikoinen ilmestys, valta surullisen näköinen möllö, ruskea muhkurainen soikio, jonka ylä- ja alareunassa oli evä.

Akvaariossa oli myös pieniä korallia syöviä kaloja, aivan valtavan kokoisia peruskaloja ja normaalimman kokoisia peruskaloja sekä linnun näköisiä kaloja, jotka heiluttelivat siipiään ja leijailivat kuin kotkat.

Vois sanoa, että musta on tullut varsin erikoinen valkkarin juoja. No, se ei ole oikein totuus, vaan juon vihreää viiniä eli paikallisella vinho verde, aavistuksen kuplivaa tuoretta ja nuorta viiniä. Muutamia kertoja erinäisistä syistä jouduin tilamaan punkkua ja se oli aina tunkkaista, ei lainkaan hyvää, mutta mitä voi odottaa jos puolikas pullo ravintolassa maksaa terassille 2,7€ tai sisällä juotuna 2,15€. Viimeisen päivän kukkurallinen lasillinen oli 60 snt. Halvoista viineistä se vihreä on siis ihan selkeästi parasta.

 

Annoskoot vain tuottavat yksin matkustavalle hieman päänvaivaa, usein pieni viini on puoli litraa, joskus vain puoli pulloa, joka on jo selvästi vähemmän. Päättäväisesti ajattelen, että hinta on ihan edullinen, vaikka joisin vain lasillisen, mutta enhän minä osaa. Hupaisaa sinäänsä, viinin normi tarjoilukoko on puoli litraa, oletusarvona olut tulee 2dl kokoisena. Yleensä se olut maksoi noin euron, erittäin fiineillä terasseilla mahtavilla näköaloilla 2€. Eli ei sekään niin kallista ollut. Kalaruoka paikallisessa ravintolassa oli reilut viisi euroa, turisti paikassa yleensä kympin molemmin puolin.