Joukkoliikenne järjestelmä toimii puolikohtuullisesti. Erikoista katkonaisuutta siinä on.  Systeemissä on muun muassa kaksi metrolinjaa, jotka kulkevat vain kahden pysäkin väliä, ihme nysiä. Vaihdot samalla lipulla ei onnistu. Välillä on käveltävä parikin kilometriä, jotta pääsee lähimmälle kiskokulkuneuvon pysäkille ja keskustan ulkopuolella enemmänkin. Eli systeemi ei kovin kattava. Kulkuneuvoihin on ostettava kioskista poletti. Maksaa 1,5 liiraa eli 75 senttiä.

Useamman päivän ihmettelin kun polettini, joita olin ostanut useamman kerrallaan, eivät toimi. Automaatti vain sylkäsi ne pihalle. Kävin sitten aina vaihtamassa polettini kioskissa uuteen, joka toimi aina. Vihdoin tajusin, että ratikkapoletit olivat vähän pienempiä kuin metropoletit, muuten aivan samannäköisiä. Paikallisjunapoletit olivat huomattavasti pienempiä.

Taksimin pääkadulla kulki varsin sympaattinen ratikkavaunu. Hidas se oli, mutta niin herttainen, että sitä käytti mielellään.

Onnistuin jopa tutustumaan busseihin. Niillä oli numeroita ja välillä kirjainkoodeja. Aika hyvin niiden tuulilasissa tai kyljessä luki kaupunginosia mihin ovat menossa. Kun ei ole niin tarkkaa mihin päätyy, niin kelpaa oikein hyvin. Ja kysymällä löytää ja osuu.

Hajumaailma on yllättävän mieto. Ihmiset eivät haise mitenkään erityisen voimakkaasti. Kaupunissa ei ole mitään omaa vahvaa hajuaan eikä ravintolat haise. Odotin jotain voimakkaampaa, mutta tämä kelpaa mulle hyvin.