Ensitunnelmien jälkeen blogimerkintöjen tekeminen Lissabonista tuntui hyvin vaikealta. Tämähän on niin länsimainen eli suomenkaltainen, että en onnistu tekemään mitään nokkelia tai edes tavallisia havaintoja. Nyt muutaman päivän jälkeen on vihkoon kertynyt jonkin verran merkintöjä.

Ensivaikutelma oli lähinnä pieni ja siisti. Turistialue, jolla hostellinikin on, on tosiaan pieni ja siisti, kävelty tunnissa helposti.Hassu sattuma tässä retkessä on, että kaupungissa on kavereitani samaan aikaan vaikka kuinka. Työkaveri puolisonsa kanssa lensi tänne kanssani samalla koneella, kutsuttakoon heitä nimellä A&E. Myös "ihan oikea" kaveripariskuntani saapui tänne jonkin verran aikaisemmin, heitäkin ehdin nähdä, kutsutaan nimellä A&A. 
 
Pienen kävelyn jälkeen ensimmäinen vierailukohde oli linnoitus kaupungin laidalla, nimeltään De sao Jorge. Sinne kapusimme A&E kanssa. Hetken portilla arvoimme, että haluammeko maksaa sisäänpääsymaksua vai riittäkö meille vain ulkomuurin tuijottaminen, maksaminen kyllä kannatti. Maisema komea, linna hieno.
 
Kaupungin juttu on kukkuloiden ja ratikoiden lisäksi on kaakelit ja leipomot. Monien talojen julkisivut on kaakelia, pientä piperryskuviota. Kävimme kivijalkabaarissa, jonka seinät oli kaakeloitu. Tunnelma oli kuin olisi vessassa juonut iltakaljaansa. Onhan ne julkisivutkin mukavaa vaihtelua totuttuun ja voin iloita siitä, että minun ei tarvitse aina katsella sellasia.
Leipomot sitten onkin paljon ihastuttavampi juttu. Ihania pieniä leivonnaisia kohtuu hintaan, ainakin jos ei ole turistialueen keskellä. Kaikki on makeaa, myös juustopiirakassa oli aavistus makeutta, samoin kuulemma kinkkupiirakassa.
 
Ensimmäisen päivän lounas oli grillattua sardiinia, lisukkeena keitettyjä perunoita. Ihan oikein hyvää, tuli vain vähän huoli, että syönköhän sitä koko viikon.