Vang Vienista siirryimme tavallisella reittibussilla Vientianeen, matka kesti noin kolme tuntia. Aikaisessa rytmissa nama ihmiset taalla elavat. Busseja lahti aamulla klo 5, 6 ja 7, sitten kahdentoista jalkeen yksi tai kaksi. Esimerkiksi alkuillasta taalla ei vaihdeta sijaintia.

Vientiane on sieva kaupunki, oikein natti ja ystavallisen oloinen. Iloista olla taas paikassa, jossa on enemman paikallisia kuin turisteja. Vientianeoleilu jain aika lyhyeksi. Ensitoiksemma aamulla sinne saapuessamme ostimme yobussiin liput. Lahto siis illalla ja aamulla olisimme Paksessa.

Ranskan siirtomaavaltaisantyys nakyy jollain tapaa monissa paikoin. Kaupunkien keskustoiden rakennuksista suurin osa on rakennettu juuri siihen aikaan, ovat saman nakoisia 2-kerroksisia kivitaloja. Ministerioiden, pankkien ja koulujen nimet ovat ranskaksi.

Vientianen hauskin nahtavyys oli varmaankin riemukaarta kovasti muistuttava monumentti. Muoto oli ihan sama kuin riemukaaressa, ymparilla oli liikenneympyra. Koristeet vain olivat enemman idan tyyliset eli buddhan kuvia. Tarina rakentamisestakin oli ihan hupaisa, amerikkalaiset olivat lahjoittaneet sementin lentokenttaa varten, mutta vientianelaiset olivatkin rakentaneet monumentin.

Nain kuivalla kaudella Mekong on hyvin alkahalla, ei olisi tarvinnut monta uintivetoa paastakseen Thaimaaseen.

Muuten talla matkalla olo on vahan kuin vanhainkodissa. Ohjelmassa on aina pillereiden aamu- ja iltajakelu. Olen sentas viela niin nuori ja vetrea ettei tarvitse osallistua kuin aamujakeluun. Pienesta jannityksesta huolimatta ei malarialaakkeetkaan ole mitenkaan sivuoireilleet.

------

Ruokainfo:

Aamiaseksi tofukevatkaareyilta. Kevatkaaryleet taalla herkullisia, ei uppopaistettuja, siis raikkaan kevyita. Kaarivat ne hieman ohutta nahakaa muistuttvaan vaaleaan lattyy, arvaisin sen olevan lahinna riisinuudelia. Korianterista on syyta oppia pitamaan, edistyn ihan hyvin niissa harjotteissa.

Paivalliseksi oli vihreaa currya ravuilla ja paistettuja kasveja kanalla. Nama siis tulivat poytaan kipoissa, joista jokainen mattaa omalle lautaselleen. Ja tietty riisia.