Viimeisenä päivänä lähden varmoin ottein ostamaan haaremihousuja. Olin jo käynyt kurkkaamassa yhdessä kaupassa ja siellä oli ollut monia lupaavia. Tositoimissa kun niitä sovittelin, niin yhdetkään ei tuntunu enää niin hyviltä. Teksti made in Nepal ei myöskään kannustanut siihen hankintaan. Hintaa oli 15 €, joten eivät tuntuneet edes lähes ilmaisilta. Päätin sijoittaa hygieniaan.

Menin siis kylpyyn. Pukukoppiin sain pyyhkeen ja läpsyt. Pesijä-rouva oli juuri sellainen kuin pitääkin, reilun kokoinen ronskiotteinen vanhempi nainen. Pesuhuoneeni oli kaakelia, kattoluukusta tuli päivävalo sisälle. Huoneen jokaisella seinustalla oli useampi hana. Keskellä huonetta oli marmori ”kiuas”. Noin metrin korkuinen pinta-alaltaan 2 x 3 m. Komento kävi: lay down, relax! Siinä sitten makasin ehkä noin vartin. Suomalaiselle se sauna ei ollut kuuma, mutta hetken kuluttua siinä kölliessä alkoi hiki valua. Mietin, että onko siellä tuli allani ja kenenhän tehtävä on lisätä puita, vai hiiliä. Näin myöhemmin unta, että joku paljasti minulle, että sähkölämmitteisiä ne ovat. En tiedä.

Kellinnän jälkeen pesijätär palasi ja komensi minut makaamaan ”kiukaan” reunalle, joka oli paljon viileämpi. Karhealla lapasella hän kuori nahkani selkäpuolelta, mahapuolelta ja käsivarsista. Katselin kuina minusta kuoriutui harmaita matosia, mietin, että siinä menee kaikki lomani aikana levittämäni aurinkorasvat. Huuhtelun jälkeen minut palautettiin samaan paikkaan makaamaan.

Valkoisesta säkistä pesijätär hautasi minut saippuavaahtoon. Hieroi etu- ja takapuolelta sekä pohjasta, siis jalkapohjista. Lopuksi istutti lattialle haarojensa väliin ja pesi tukkani, siitä ei edes tullut takku.

Lopuksi huuhtelu ja sitten lähetettiin pukemaan. Maksoi turistille saman verran kuin haaremihousut.